torstai 24. marraskuuta 2011

Home sweet home

Heipsan!
Huh huh, nyt sitä ollaan kotona. Synne näyttää jo tottuneen uuteen ympäristöön ja ihmisiin. Mäkin olen saanut melkein tavarat paikoilleen, mutta vielä on paljon katsottavaa läpi kun monet mun tavaroista on pahvilaatikoissa. Miksikö pahvilaatikoissa? No meidän muu perhe oli saanut talon myytyä ja pari viikkoa sitten muuttaneet kerrostaloon, joten meikäläisen tavarat on suurimmaksi osaksi pahvilaatikoissa.

 
Jos palataan vielä hiukan kuitenkin Norjaan.
Viikonloppu meni siis ihan kivasti Jørnin kanssa, vaikka itse kyllä sairastuin pe-la välisenä yönä oksennustautiin, jota oli jo sairastaneet Otto, Ilona ja Jørn. Lauantaina mun piti sitten vaan nukkua koko päivä, kun ei muuta pystynyt tekemään.
Maanantaina mulla oli viimeinen työpäivä ja käytiin aamusta tyttöjen kanssa ulkona. Ja meillä oli tosi hauskaa! Samana päivänä meillä kävi Nouhä nopeasti kääntymässä ja Katin työkaveri, joka oli lahjoittanut meille kissat.
Tiistaina sitten pakkailin ja kävin pitkällä lenkillä. Mun olis pitäny mennä viimeiseen zumbaan, mutta vielä pienten vatsaoireiden takia, en sitten viitsinyt. Harmittaa kyllä! :/


Keskiviikkona, eli lentopäivänä herättiin 4 aikaan aamulla. Nopeasti jotain suuhun ja Kati ajoi mut kentälle. Kello oli jotain 5.10 aamulla ja Sas:n jonossa oli ruuhkaa ja meikäläinen jo luuli, että viimeinen Check-In (5.20) menee multa ohi. Mut onneks mut sitten ohjeistettiin jonoon, joka oli erityismatkatavaroita varten. Matkalaukku olis saanu painaa sen 23kg, mutta meikäläisen painokin 32kg, joka on se viimeinen sallittu kilomäärä, jotta matkalaukun saa koneeseen (HUPS). Sain sitten maksaa vähän ylimääräisistä kiloista + kissan lentomatkan. Kissan kopasta ne ei sanonut missään vaiheessa mitään.

Sitten siirryttiin Synnen kanssa turvatarkastukseen. Mun piti ottaa kissa pois kopastaan ja ottaa syliin, kun mentiin sen laitteen läpi- ja sitten kissa takaisin koppaan. Sen jälkeen oltiinkin jo ihan valmiita, käytiin vessassa ja mentiin lentokoneeseen. Kone oli aika tyhjä ja siks sain olla kissan kanssa siinä omalla rivillä ihan rauhassa. Eräs lentoemäntä kyseli Synnestä kaikenlaista ja kuunneltiin yhdessä välillä kun Synne naukui siellä kopassaan. Synne otti kopassa olon aika rauhallisesti. Välillä naukui ja myllersi, mutta kyllä se sai myös välillä nukuttua.

Meidän piti vaihtaa konetta Kööpenhamiinassa ja käveltiin kentän toisesta päästä toiseen, että päästiin Helsinkiin lähtevälle portille. Seuraava kone oli sitten paljon täydempi ja mun vieressä istui keski-ikäinen mies, joka luki tanskalaista lehteä. Mies katseli usein Synneä joka naukui siellä mun jaloissa ja pyytelin englanniks anteeksi, koska luulin että se häiritsi miestä. 
Jossain vaiheessa tämä mies sitten kysyi tanskaksi multa jotain. Sanoin sitten englanniksi, etten ymmärtänyt ja sitten mies kysyi suomeksi, että minkä rotuinen kissa on. Mies oli aikaisemmin kuullut, kun pyysin lentoemännältä suomeksi teetä, joten ihmettelin kun mies ei heti kysynyt heti suomeksi.

Kun kone laskeutui niin päästiin hakemaan mun matkalaukkua. Olin aikaisemmin selvittänyt, että mun pitää tullata tuo kissa, joten menin heti sitten sellaiseen kohtaan missä luki "tullattavaa". Siinä oli sitten nappi josta mä soitin tulliin ja ilmoitin mun asiani. Ensimmäisen kerran en saanut vastausta, kun puhelu meni poikki, joten soitin toisen kerran ja ne pyysi mua tulemaan toiseen päähän lentokenttää (HUOH). Ystäväni Senni odotti mua siellä aulassa ja sanoin, että pitää käydä vielä tullaamassa kissa.
Tulliin tullessa meidät ohjattiin sisään ja paikalla oli ainakin 6 henkilöä, jotka olivat aluksi kauhean virallisen oloisia. Mutta sitten kun mun piti ottaa kissa pois kopasta ja näyttää kissa, niin kaikki paikalla olleet naiset olivat ihan myytyjä. He tsekkasivat, että kaikki on kunnossa ja sitten päästiin ajelemaan Lohjalle päin.

Lohjalle kun tultiin, niin käytiin hakemassa äitini töistä meille avain ja mun yo-todistus. Ne mukana lähdettiin käymään Lohjan lukiolla ja ilmoitettiin mut kevään yo-kirjotuksiin. Eli aion mennä korottamaan psykaa. (:
Löydettiin me myös meidän uuteen kotiinkin. Synne alkoi heti tutkia paikkoja ja löysi hiekkalaatikon, vettä sekä ruokaa itselleen.
Yöllä Synne kuulemma kulki ympäri taloa, naukui ja maukui. Itse en ainakaan ole kuullut yhtään mitään, mutta ehkä se johtui siitä että olin itse niin väsynyt.

Nyt sitten totutellaan elämään täällä ja katsotaan mitä keksitään tässä talven ja kevään aikana. (:


Olisko kenelläkään ehdotuksia blogin uudeksi nimeksi?

2 kommenttia:

  1. hei. tiedätkö miksi synne maukui koko aikaa.. siksi puuttui toinen kissasisar ja kaipasi kissasisarensa talossa. Myöhemmin Synne sopeutuu uuteen kotiin ja uuteen tuoksuun. =) Onnea yo-kirjoitukseen ensi keväälle.

    VastaaPoista